Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tekstiilitutkimuksen näkymiä

 

Innovaatiovyöry

 

Tarkasteltaessa maailmanlaajuisesti tekstiilialan tutkimusta menneinä vuosikymmeninä, on helppo todeta, että ajanjaksona 1950-1970 tekstiiliteollisuus koki ennennäkemättömän vyöryn uusia innovaatioita sen kaikilla aloilla. Monet keksinnöt sovellutuksineen merkitsivät täydellistä vallankumousta tekstiilituotteissa ja niiden valmistusmenetelmissä. Mainittakoon tässä näistä eräitä: roottorikehräys, syöstävättömät kutomakoneet, neulaustekniikka synteettiset kuidut, detergenttien käyttö pesussa ja värjäyksessä, reaktiiviset väriaineet, tekohartsien käyttö siliävyyskäsittelyssä, näiden käyttö sellaisenaan tai modifioituina viimeistysaineina, silikooni- ja fluorokemikaaliviimeistys, villan vanumattomuuskäsittely, jet-värjäys sekä transfer-painatus. Tekokuitujen valmistus, koneenrakennus sekä väri ja apuaineteollisuus tukivat toinen toistaan ja eri tahoilla harrastettu tutkimustoiminta tuotti mitä moninaisimpia sovellutuksia ja keksintöjä. Myös Suomessa todettiin oman tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tarpeellisuus. Kaikki suuremmat tekstiiliyritykset perustivat omia laboratorioita. Kemistejä ja muuta tutkimushenkilökuntaa otettiin yritysten palvelukseen. Eräs ensimmäisistä oli myös Villateollisuuden tutkimuslaboratorio Helsingissä, myöhemmin Tekstiilitekniikan Säätiön Laboratorio, josta juontaa alkunsa VIT:n tekstiililaboratorion tutkimustoiminta.

 

Europessimismi

 

Tämä vilkas kehityskausi päättyi Euroopassa 1970-luvun öljykriisiin, ylikapasiteettiongelmiin ja ekologiapohdintoihin. Alan kannattavuuden lasku ja tutkimuskustannusten nousu tyrehdyttivät keksintöjen ja uusien tuotteiden vyöryn erityisesti kemian teollisuudessa ja tilalle astui pessimismi, jota laajassa merkityksessä eri aloille levinneenä on kutsuttu europessimismiksi.

 

Mikro prosessori vauhditti

 

Eräällä alalla sentään kehitys jat­kui: tietokone ja mikroprosessori vauhdittivat tekstiilikoneidenkin automaatiota, mahdollistivat värjäämöissä tietokonereseptoinnin ja vaatetustehtaissa tietokoneella suunnitellun ja ohjatun leikkausprosessin eräitä esimerkkejä mainitakseni. Ilmeisesti mikroprosessori kuuluukin niihin innovaatioihin, joiden hyödyntäminen on vasta alussa ja johon perustuu uusi sykli, kehitysjakso. Paidan painatus nopeutuu ja helpottuu.

 

Tuotekehitystoiminta teollisuudessa

 

Pohdittaessa suomalaisen tekstiilitutkimuksen tämänhetkistä tilaa ja sen tulevaisuutta, on syytä tarkastella tekstiiliyrityksen toimintaa ja sen tuotekehittelyä. Oheisessa kuvassa on kaavamaisesti esitetty teknisten ideoiden synty teknologiaksi.

On rehellisesti todettava, että niin perustutkimus kuin sen tuotteet, tekokuidut ja kemian tuotteet samoin kuin tuotantoon käytettävät koneet ja prosessiteknologia, ovat meillä lähes kokonaan ulkomaista alkuperää. Samoin tulevat tärkeät luonnonkuidut ja niiden käsittelyteknologia ulkoa. Tekstiiliteollisuutemme elinehto on siten teknologian siirto, jonka välittämisessä VIT:llä on osaltaan tärkeä tehtävä.

Teknillinen tuotekehitys jakaantuu kahteen osaan: tuotantokoneistojen hankintaan, mikä ratkaisee varsin pitkälle tuotantosuunnan ja usein rajaa myös tuotevalikoimaa, sekä toiseksi prosessien hallintaan virheettömien tuotteiden valmistamiseksi ja viimeistelemiseksi.

Tekstiiliyrityksellä on harvemmin erillistä tuotekehittelyosastoa, vaan tämä toiminta niveltyy tuo­tantoon ja mallisuunnitteluun henkilöiden tehtävänkuvausten kautta. Käytetyt organisaatiomallit eivät ole ongelmattomia. Tuotantoinsinööriltä tehtävä jää helposti tuotantorutiinien ja mallisuunnittelijalta malliston luontikiireiden alle. Päätyönään tuotekehittelyä tekevällä taas on usein vaikeuksia saada tuotteitaan prosessista läpi. Yhteistyö ulkopuolisen, esim. VIT:n, kanssa on kuvatuissa olosuhteissa monesti vaikeaa. Ongelmaa on syytä pohtia monessa yrityksessä.

Tekstiilitehdas elää mallistosuun­nittelusta, joka on 2-4 kertaa vuodessa tapahtuvaa kiivastempoista toimintaa. Realiteetti lienee, että pitkäjänteinen tutkimustyö niveltyy huonosti mallisuunnittelijan ajatusmaailmaan. Idearikas, luova suunnittelija odottaa tuotannolta hyvää prosessinhallintaa ja nopeita ratkaisuja, sillä seuraavalla hetkellä markkinointi vie tuotteen aikapulassaan jo asiakkaalle.

Asiakkaat kääntyvät laatukysymyksissä tutkimuslaitoksen puoleen ja sitä kautta tutkija saa arvokasta palautetta.

Näin on tullut kartoitettua samalla tutkimuslaitoksen rooli tekno­logian siirrossa ja teollisuuden tuotekehitystyössä.

 

Tutkimuksen uusi tuleminen

 

Vaikka Euroopan ja siis myös oman maamme tekstiili elää yhä kasvavassa kehitysmaiden taholta tulevassa kilpailupaineessa, on pessimismin väistyttävä. Mahdollisuutemme ovat korkeassa koulutustasossa, teknologisten prosessien hyvässä hallinnassa, korkean laadun tekemisessä ja oma­peräisessä suunnittelussa samalla kun automaatio ja tietojenkäsittely hallitaan entistä paremmin! Ympäristönsuojelu ja veden ja energian säästeliäs käyttö ovat tärkeitä. Tutkimuspanosta on lisättävä ja tuotekehitystyötä tehostettava.

Varsin suuri osa tutkimuspanok­sesta lankeaa tulevaisuudessakin kemiallisten prosessien tutkimiseen ja soveltamiseen, kun sen sijaan tekstiilimekaniikka jää vähemmälle. Elektroniikkaan ja tietojen käsittelyyn tarvitaan lisää resursseja.

 

Teva 2000

 

VIT:n tekstiililaboratorion kehitys on ollut viime vuosina ilahduttava. Henkilökunnan määrä ja tietotaito ovat nousseet ja koko TEV ANAKE-ala on otettu tutkimuksen piiriin.

Tutkimuksen lisäämistä jarruttaakin meillä eniten, ei rahoitus, vaan tutkimusprojektityöhön tarvittavan aloitteellisuuden ja kenties myös henkilöresurssien puute yrityksissä. Yritysten teknillisen johdon tulisi edelleen aktivoida alaisiaan tässä suhteessa ja huolehtia saneerauksienkin keskellä koulutetun ja tutkimushenkisen insinöörikunnan jälkikasvusta. Projektiyhteistyössä VIT:n kanssa hyödynnetään ja myös edelleen kehitetään tutkimuslaboratorion resursseja samalla kun valtion (Tekeksen) rahoitustuki voidaan maksimoida. Uusia teollisuuden ehdoilla laadittuja tutkimusprojekteja on käynnistettävä lisää!